Rannalla - Saima Harmaja

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
tulisit juuri nyt.

Rannalla - Saima Harmaja

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Osa 22









Aino ei oikein meinannut vieläkään ymmärtää ja uskoa, että hän oli todella treffeillä Pyryn kanssa! Tai no, jos ihan tarkkoja oltiin, niin sanaa treffit ei oltu käytetty. Kaupungin ravintolatarjonta rajoittui vain tähän yhteen pitsapaikkaan, mutta nuorille se kelpasi kummasti.




Pyry antoi Ainolle vapaat kädet tehdä tilaus, joten hieman jännittyneenä tyttö tilasi ruuan heidän molempien puolesta.




-Päivän tarjouksena oli juustopitsa, joten otin sen meille molemmille. Saa nähdä onko se vähän pliisun makuinen,
Aino pohti.




-Olen ihan varma, että se on hyvää. Se on pitsaa sentään. Ja sun täytyy olla tosi varovainen noiden sun meripihkan väristen silmien kanssa, sillä mä saatan unohtaa kokonaan syödä jos sä katselet mua kovin tiukasti.




Aino häkeltyi täysin ja hänen silmänsä rävähtivät suuriksi.
-Just tota mä tarkotin. Mä en pysty keskittymään oikein mhinkään kun sä katsot mua noin.




-Flirttailetko sä mun kanssa,
Aino kysyi suu kuivana.
-Tietenkin. Mä teen jotain tosi väärin, jos sä et tajua sitä, että mä olen ihastunut suhun.
Henki salpautui hetkeksi.
-No... no mutta sehän on... hyvä.
-Olipa vakuuttavaa. Poika vois vaikka kuvitella saaneensa pakit juuri.
-Ei,
Aino parahti ja Pyry alkoi hymyillä. Tyttö jatkoi rauhallisemmin:
-Ei. Et todellakaan saanut pakkeja. Mä vaan yllätyin.




-Toivottavasti positiivisesti.
-Erittäin positiivisesti.
Sillä hetkellä heidän tilauksensa tuotiinkin.
-Mä joudun nyt ihan väkisin hetkeksi irrottamaan katseen noista sun silmistä tai mä en pysty syömään. Ihan oikeasti.
Aino alkoi nauraa pehmeästi.
-Herran tähden älä naura noin,
Pyry sanoi ja jonkinlainen outo väristys näytti käyvän pojan läpi. Aino häkeltyi taas.




Molemmat käänsivät katseensa pois toisistaan ja nappasivat kylmät jäätelösoodat käsiinsä. Aino oli varma, että tämä ainakin oli hyvää ellei pitsa olisikaan, sillä kukapa ei pitäisi jäätelösoodasta?




Varovaisesti molemmat maistoivat pitsojaan.




-Tää on oikeestaan paremman makuista kuin mä odotinkaan,
Aino pohti.




-On. Tää on oikeen hyvää,
Pyry vastasi ja pojan ilme oli niin erikoinen, että Aino ei ollutkaan äkkiä varma puhuiko Pyry pitsasta vai ihan jostain muusta.




Pyry saattoi Ainon lautalle ja tyttö veti pojan halaukseen.
-Kiitos tästä illasta,
hän sanoi ja alkoi vetäytyä pois.
-Ei ihan noin nopeasti,
Pyry vastasi.




Hän tarttui kiinni Ainoa olkapäistä ja veti tämän varovasti lähemmäs. Suudelma, jonka nuoret vaihtoivat, oli varovainen, kokeileva. Huulet olivat varsin kylmät, mutta lämpenivät nopeasti toinen toisiaan vastaan. Molempien ilme oli hyvin häkeltynyt suudelman loputtua.
-Sun taitaa olla parempi mennä nyt tai mä en päästä sua lähtemään,
Pyry sanoi ja pojan ääni oli äkkiä hyvin matala. Se resonoi erikoisesti Ainon sisällä ja tyttö hymyili ujosti.
-Nähdään,
hän sanoi ja poistui vähän epävakain askelin kohti lauttaa.


**********




Jouluaattoaamuna Aino valmisti perheelle aamiaista muiden katsellessa Talvitaaton kuumaa linjaa.
-Aino tuli aika myöhään eilen kotiin,
Amanda puhui hyvin hiljaisella äänellä.




-Ai tuli vai. Ehkä se oli jollain kaverillaan,
Arttu vastasi. Häntä ei ihan suoraan sanottuna kauheasti kiinnostanut mitä sisko puuhaili. Hän mietti miten pääsisi tänään viemään Miralle lahjansa ja tajusi, että ei mitenkään.




-Niin. Niin varmaan olikin. Annako sen tytön nimi oli, jonka kanssa Aino pyörii?
-Anna.




Janus oli hyvin hiljaa. Hän oli kohtalaisen varma, että Aino ei ollut illalla Annan seurassa. Jokin tytön varovaisissa askelissa sisääntullessa oli havahduttanut isänvaiston ja Janus todella toivoi, että kyseinen poika oli kunnollinen. Ehkä poika olisi jopa se Pyry. Sellaisen vävyn kuka tahansa isä ottaisi oikein mielellään.




-Huomenna mennään käymään Aarteen ja Hennan luona
Amanda kertoi kaikkien istuuduttua pöytään.




-Joko Henna on saanut lapsen,
Aino kysyi. Samassa Amandan puhelin piippasi ja nainen katsoi vastoin periaatteitaan viestin ruokapöydässä.
-Itse asiassa Henna on synnyttämässä juuri nyt!




Jännitys tulevasta pienokaisesta oli käsin kosketeltavissa, mutta sitä ennen piti kuitenkin koristella kuusi ja viettää joulu yhdessä.





**********




Tarina on tällä hetkellä romantiikkaa tulvillaan. Januksen ja Amandan suhde on vakaalla pohjalla ja erittäin rakkaudentäyteinen. Arttu ja Mira ovat vahvasti seurusteleva pari ja nyt Ainokin liittyy seuraan aloittamalla tapailun Pyryn kanssa. Pitkän aikaa on mennyt oikein tasaisesti ja hyvin ja ainakin jonkin aikaa vielä tällä tavalla tarinassa jatkuukin. Ollaan siirtymässä koko ajan vahvemmin ja vahvemmin tulevan sukupolven puoleen, mutta vetovastuu vaihtuu vasta kun perijästä tulee nuori aikuinen.

















2 kommenttia:

  1. On oikein kiva, että tarinassa on tällainen vähän tasaisempi ja rauhallisempi vaihe kaiken alun draaman jälkeen, mutta pakko myöntää, että odotan kyllä ihan mielenkiinnolla sitäkin, että jotain jännää alkaa taas tapahtua... Mutta nautitaan nyt tästä rauhasta niin kauan kuin tätä kestää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dramatiikkaa on tosiaan tulevaisuudessa taas luvassa, mutta tällä erää mennään tasaisella vaihteella =D

      Poista

Osa 1.19

Olen pahoillani etten ole ehtinyt vastailla viimeisien osien kommentteihin. Nämä loppuosat ovat tulleet niin tiukalla tahdilla, että on itse...