Rannalla - Saima Harmaja

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
tulisit juuri nyt.

Rannalla - Saima Harmaja

sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Osa 6









Janus katseli, miten Amanda vihellellen hoiti puutarhaa. Voisipa hän olla samalla tavoin noin huoleton! Janusta painoi suuri suru ja hän ymmärsi itse olevansa yksin siihen syypää.




Amanda oli selkeästi kehittynyt maalarina, Janus ymmärsi myöhemmin hätkähtäen katsellessaan tämän maalattavana olevaa teosta.
-Sehän on hyvä!
-Kiitos. En oo ite vielä tyytyväinen.
-Voisit pikkuhiljaa opetella tuosta teinikielestä eteenpäin.
-Miksi?
-Koska sinusta on tulossa äiti.




Amanda ei aina oikein pitänyt Januksen isällisestä otteesta, mutta siitä hän piti, että mies toi palkan myötä kotiin uusia huonekaluja. Pienen pieni asunto oli saanut sisälle vihdoin pöydän.




Nojatuolit oli heitetty pois ja asuntoon oli tuotu viihtyisä, keltainen sohva. Se oli oikein mukava, sillä Amanda saattoi mennä kiehnäämään Januksen kylkeen, tuntea, miten tämän iho nousi kananlihalle hänen kosketuksestaan. Amandasta oli äärimmäisen kiehtovaa nähdä oma valtansa miehen ylitse.




Hän nautti suunnattomasti siitä, että sai nukkua rakkaansa vieressä nykyisin kaikki yöt. Aamuisin hän painautui mieheen kiinni, kosketteli tätä varovaisen päättäväisesti aina siihen asti, että Janus heräsi vain rakastellakseen häntä yhä uudestaan ja uudestaan. Amanda oli vakuuttunut siitä, että mies rakastuisi häneen vielä jonain päivänä. Hän ei ollut typerä. Hän ymmärsi miehen surun, ymmärsi syyllisyyden. Cassandra ei enää puhunut hänelle koulussa mitään, ei tullut käymään. Se vähän suretti Amandaa.




Ajan mittaan raskaus alkoi näkyä. Sen myötä ajatus lapsesta alkoi tulla Amandallekin todelliseksi, varsinkin kun hän ensimmäistä kertaa tunsi lapsen liikkeet. Se kaikki oli hyvin hämmentävää.




Januksen päässä pyöri kymmeniä, ellei satoja, juonia, jotka hän halusi päästä suoltamaan ulos kirjoiksi. Kirjoittaessaan hän helposti unohti kaiken muun ympäriltään ja uppoutui toiseen maailmaan.




-Mistä sä kirjoitat?




-Ei kirjailija halua kertoa teoksestaan ennen kuin se on valmis,
Janus huokaisi raskaasti ja painoi päänsä alas. Johanna ei ollut ikinä kysellyt mitään vastaavaa.




-Hö. Miksei?




-Koska se on kesken. Teepä nyt läksysi ja mene sen jälkeen valmistamaan ravitseva ja kevyt ceasar-salaatti. Olen ostanut ainekset sitä varten.
-Mulla on nälkä. Teen läksyt myöhemmin loppuun.
-Hyvä on.




Amandan piti netistä katsoa, miten kyseinen salaatti valmistetaan ja mitä aineosia siihen kuuluu.




Hänestä oli tulossa koko ajan taitavampi ja taitavampi kokki.




Paha vaan, että raskauden myötä hänestä oli tullut varsin kömpelö ja hän oli jatkuvalla törmäyskurssilla veitsen kanssa. Onneksi isoja haavoja ei ollut vielä tullut, mutta läheltä piti -tilanteita oli aivan liikaa.




Erittäin harmistuneena Amanda istui yksin syömään. Hän oli olettanut, että Janus söisi hänen kanssaan, mutta miestä ei näkynyt missään.




Amandan korjattua astiansa pois mies oli juuri lopettelemassa kirjoittamista siltä päivältä.
-Salaatti on valmis.
-Kiitos kultaseni.




-Koska me mennään naimisiin?




-Naimisiin?!




-Niin. Naimisiin. Meille on tulossa lapsi, joten koska me mennään naimisiin?




-Kultaseni, sinä olet alaikäinen ja minä en edes saisi olla sinun kanssasi. Saati mennä naimisiin! Ymmärräthän sinä toki itsekin? Tottakai minä olen täällä sinun tukenasi ja autan sinua ja lasta.
-Meidän lasta.
-Meidän lastamme.
-Mutta onhan meillä kuitenkin suhde?
-Meillä on huolenpitosuhde. Amanda. Sinä olet liian nuori.
-Janus.
-Mitä?
Amanda nousi ylös ja käveli mieheen kiinni. Januksen niskavillat nousivat pystyyn äkkiä iskevästä himon tunteesta.
-Meillä on suhde.




Mies ei kyennyt itselleen  mitään. Kun Amanda tuli liian lähelle, vaikka tämä ei edes koskettanut, hän halusi tätä. Sulaa hulluutta, mies ajatteli suudellessaan tyttöä kiihkeästi. Hän ei rakastanut Amandaa, välitti tästä kyllä. Ja himoitsi. Hän ei ollut koskaan kokenut vastaavaa vetovoimaa edes Johannan kanssa ja toivoi, että ei olisi kokenut nytkään. Se tässä oli ongelma: nämä vahvat langat, jotka vetivät heitä kahta yhteen niin voimakkaasti, että hän ei ollut kyennyt olemaan poissa Amandan luota, ei, vaikka oli heti alkuunsa ymmärtänyt leikkivänsä tulella. Hän oli palanut ja paloi, yhä uudestaan ja uudestaan.




Amanda nousi yöllä syömään, sillä nälkä oli tätä nykyä jatkuvaa. Hän mietti yön hiljaisuudessa itsekseen, että Janus oli niin helposti ohjailtavissa. Hänen vain pitäisi keksi keino, jolla saada mies rakastumaan itseensä. Tottakai tämä järjetön himo heidän välillään oli hyvä asia, mutta Amanda tiesi haluavansa enemmän. Hän ei aikonut luovuttaa. Hän ei vielä tiennyt mitä aikoisi tehdä ja miten, mutta onneksi aikaa oli yllin kyllin. Janus oli luvannut pitää heistä huolta. Tämä varmasti pitäisi lupauksensa. Lapsen syntymään oli vielä aikaa eikä tämä kasvaisi hetkessä aikuiseksi.




**********



Amandan ja Januksen arki on omanlaistaan. Molemmat tuovat talouteen rahaa omalla tavallaan, Janus toki työssäkäyvänä enemmän, ainakin toistaiseksi. Mies on myös ehtinyt kirjoittaa jo hyvän määrän kirjoja, joten royalteja putkahtelee päivittäin kiitettävästi. Tämä on auttanut asunnon sisustamisessa pikku hiljaa.

Janus ei selkeästi ole rakastunut Amandaan. Hän on edelleen syyllisyyden kourissa, ymmärrettävästi. Amanda jopa tajuaa tämän, mutta nuoren varmuudella hän on päättänyt voittaa miehen rakkauden itselleen. Onnistuuko hän siinä?


Viime aikoina töitä on paiskittu ihan urakalla ja tämä on toinen viikko peräkkäin, kun vain sunnuntai on vapaapäivä. Tai ei tämäkään ihan vapaapäivä ole, sillä tarkoitus on mm. käydä tyttären kanssa pesemässä matot. Sen lisäksi pitäisi vähän siivoilla ja kokkaillakin tulevaa viikkoa varten. Osia on valmiina tämän jälkeen enää yksi ja en rehellisesti sanoen tiedä ehdinkö kuvata niitä lisää ennen elokuussa alkavaa lomaa. Silloin sitten viimeistään.


1 kommentti:

  1. Viime osaa kommentoidessani mietinkin, että tässä on se mahdollisuus, että rakkaus on yksipuoleista ja Januksen tunteet Amandaa kohtaan ovat enemmän fyysisiä. Tilanteen ollessa tuö, tässä on kyllä runsaasti sekä uhkia että mahdollisuuksia. Ehkä tässä käy niin, että kun lapsi syntyy ja kasvaa ja Amanda kasvaa myös, niin ajan myötä Janus rakastaa tyttöä/naista samalla tavalla. Pahimmillaan tässä voi käydä niinkin, että lapsen synnyttyä Janus kokee tilanteen liian ahdistavaksi ja häipyy jättäen Amandan kahdestaan lapsen kanssa. Toivottavasti asiat kuitenkin selviävät ajan myötä.

    VastaaPoista

Osa 1.19

Olen pahoillani etten ole ehtinyt vastailla viimeisien osien kommentteihin. Nämä loppuosat ovat tulleet niin tiukalla tahdilla, että on itse...