Rannalla - Saima Harmaja

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
tulisit juuri nyt.

Rannalla - Saima Harmaja

sunnuntai 18. lokakuuta 2020

Osa 20









Cordeliansaari kylpi talvisen auringon valossa. Aallot löivät jähmeisen laiskoina vasten rantakiviä ja oli niin kylmää, että linnutkaan eivät laulaneet vaan olivat hautautuneina omiin lämpöisiin poteroihinsa odottelemassa kelin lauhtumista.




Amandan nuoremmat lapset katselivat lauantaiaamun kokkiohjelmaa vähän tylsistyneinä. Tällaisella pakkasella manterelle ei pääsisi eikä sieltä pääsisi tänne, joten heillä ei ollut juuri mitään tekemistä. Tätä ei kuitenkaan kannattanut sanoa äidille, sillä tämä keksisi äkkiä tuhat eri puuhaa, joita nuoret voisivat tehdä ja joista nämä eivät todellakaan itse pitäisi. Television katselun ohessa Arttu ja Aino keskustelivat koulusta ja muista teineistä.




-Mä ja Mira alettiin seurustella,
Arttu paljasti.




-En mä jokseenkin oo yllättynyt,
Aino vastasi ja toinen nyökkäsi. Arttu oli tietyllä tapaa tyytyväinen, että ulospäinkin he kaksi olivat näyttäneet parilta. Poika ei kaivannut kilpailua Mirasta.




-Ootko sä ihastunut kehenkään?




Aino meni hiljaiseksi. Tämä oli oikeastaan asia, josta hän ei halunnut keskustella. Oli kyllä eräs, mutta...




-Mulla on niin paljon kaikkea muuta, että en mä oo oikeen vielä ehtinyt katella simejä sillä silmällä.




-Ehkä sun pitäis. Sä jäät tosi yksin yhteisissä porukoissa, jos sulla ei oo ketään.




-Ja sekö on syy alkaa seurustella jonkun kanssa?
-No tykkäätkö sä sitten katella kun muut kuhertelee ja sä ite istut yksin?
-Ehkäpä mä en pyöri sellasissa porukoissa, joissa nyhjätään toisten kainaloissa!




-Arttu, annapa siskollesi hetken hengähdystauko,
Janus puuttui vakavana puheeseen.




-Seurustelu ei ole maailman tärkein asia poikakulta. Rakastuminen on ihanaa, tottakai, ja nyt sinä tietenkin haluat, että kaikki muutkin näkisivät maailman samojen ruusunpunaisten lasien läpi. Kaikelle on kuitenkin aikansa ja paikkansa ja Ainolle se aika ei ole vielä. Ehkä se joku päivä tulee tai sitten ei.




-Kukapa sanoo vaikka Aino jäisi tänne pitämään meistä vanhuksista huolta.
-Ette kai te oikeesti käyttäis sitä sillä tavalla hyväksi?
Janus alkoi nauraa lämpimästi.
-Ei tietenkään, mutta kuka tietää mikä on kenenkin kohtalo. Anna sisaresi löytää rauhassa omansa.




Myöhemmin Aino pelasi äitinsä kanssa shakkia. Hän oli kovin vaitonainen ja pohdiskeli omiaan.




-Siirtosi ovat vähän mitä sattuu kultaseni. Onko sinulla huolia?




-Arttu kertoi, että se on alkanut seurustella Miran kanssa.
-Enpä ole yllättynyt.
-Ei kai kukaan ole.




-Oletpas sinä kipakalla päällä. Jokin nyt selkeästi vaivaa sinua. Kertominen yleensä helpottaa oloa.




-No kun... Arttu kyseli, että oonko mä ihastunut kehenkään ja ehkä mä vähän olisinkin, mut... mä en oo oikeen nätti.




Amanda ällistyi.
-Et ole nätti! Mitä sinä oikein höpiset? Sinä olet erittäin kaunis, nuori nainen!
-En mä ole kaunis. Sä olet kaunis. Mä oon vaan ihan tavallisen näköinen.
Nainen sävähti tyttärensä sanoja.
-Kultaseni, sinä et voi arvottaa omaa ulkonäköäsi vertaamalla sitä toisiin. Et koskaan. Me olemme erinäköisiä, sinä ja minä, koska sinussa on osa isääsi. Silti sinussa on tosi paljon minuakin, älä koskaan unohda sitäkään. Olet oma uniikki ja täydellinen itsesi ja Aino, olet erittäin kaunis nuori tyttö. Tänä iltana mene peilin eteen ja katso kuvaasi toisin silmin. Kerro itsellesi, että sinä olet kaunis ja täydellinen.
-Miksi? Kuulostaa tosi typerältä.
-Ehkä kuulostaa, mutta se oikeasti toimii. Kokeile.



**********


Perheessä vietettiin näennäisen rauhallista talvipäivää. Tunteet kuitenkin kuohahtelivat, kuten teiniperheissä monesti on tapana. Aino vertaa itseään omaan äitiinsä eikä koe sen vuoksi olevansa kaunis. Ehkäpä Amandan sanat tyttärelleen saivat tämän näkemään itsensä uudessa valossa. 

Amandan hyväksi on sanottava yksi asia: hän on lopultakin hyvä äiti. Nainen on itsekeskeinen paskiainen, mitä omiin rakkauksiin tulee, mutta lapsistaan hän pitää huolta ja ohjastaa näitä hellällä ja varmalla kädellä. Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin =)


2 kommenttia:

  1. Pahoittelut, että tässä välissä on jäänyt pari osaa kommentoimatta. Opiskelu- ja muut kiireet ovat vieneet aikaa ja voimia ja julkaisutahti on ollut sen verran tiivis, etten ole aina joutanut kommentoimaan. Nyt kuitenkin kerkesin koneen äärelle muidenkin kuin koulujuttujen merkeissä.

    Muistaakseni esitin aiemmin mielipiteen, että epäilin Hennan tunteiden aitoutta. Nyt kun kumminkin luki noita edellisiä osia, niin ehkä hän on sittenkin tosissaan kun he menivät naimisiin Aarteen kanssa ja lapsikin on tulossa. No, suloinen pari ovat joka tapauksessa. :) Aivan kuten myös Arttu ja Mira.

    Ainon itsetunto-ongelmat ovat hyvin ymmärrettäviä, mutta onneksi Amanda on tilanteen tasalla ja osaa auttaa tytärtään. Se on kyllä tosiaan hyvä asia, että lapsistaan hän osaa huolehtia hellällä ja rakastavalla otteella. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauhealla kiireellä julkaisin uuden osan ja vasta nyt tajusin, että edelliseen oli tullut kommentti. Välillä mä hämmästytän itsenikin tällä havainnointikyvyllä...

      Henna on ollut vähän epävakaa persoona, joten aivan ymmärrettävää, että hänen tunteidensa aitous on ollut kyseenalaista. Tykkään kovasti, kun lukijat havaitsevat pieniä syöttejä, joita laittelen teksteihin ja tarttuvat niihin =) Välillä on tosi vaikeaa sivuuttaa spekulaatiot, jotta ei tule paljastaneeksi asioita liian aikaisin =D

      Olin aivan huumassa, kun Artun ystävä Mira tuli käymään. Kävin siminluonnin kautta varmistamassa, että onko tyttö tosiaan niin kaunis ja vielä hyväluonteinenkin, mitä peli antoi ymmärtää, ja olihan se! Arttu löysi ehkä tähän mennessä kauneimman peliin syntyneen npc:n! Kyseiseen suhteeseen en halunnut mitään epäselvyyksiä, joten Arttu sai hurmata Miran ja pysyttäytyä tytössä vastakin =D

      Ainolla on äiti, jonka ulkoinen olemus saa simin kuin simin änkyttämään. Ei siis mikään ihme, että teini vertaa itseään äitiinsä ja kokee olevansa varsin mitätön. Kyseisessä iässä kun muutenkin tahtoo olla itsetunnon kanssa ongelmia. Amanda on kuitenkin äitinä tilanteen tasalla ja ehkäpä Aino tuosta ajan mittaan löytää itsestään vahvemman puolen.

      Poista

Osa 1.19

Olen pahoillani etten ole ehtinyt vastailla viimeisien osien kommentteihin. Nämä loppuosat ovat tulleet niin tiukalla tahdilla, että on itse...