Osa 1.2

Ainon syntymäpäivän aamuna Amanda ryhdistäytyi ensimmäisen kerran Januksen kuoleman jälkeen. Ei hänen surunsa ollut kadonnut minnekään, mutta oli kai aika, hän tuumi.

Hän leipoi kakun kuopukselleen. Se tuoksui huumaavasti kun hän otti sen uunista. Amanda työskenteli ihan hissun kissun, jotta ei herättäisi nuoria.

Hän katseli kättensä töitä tyytyväisenä. Amanda oli ollut ensin hieman äkäinen Pyryn muutettua noin vain talouteen, mutta ei hän jaksanut kauaa olla. Tämä jatkuva välinpitämättömyys kaikesta valtasi hänet uudestaan ja hän antoi asian olla.

Aino tuli alakertaan. Tyttö ilahtui kakusta ja puhalsi kynttilät sammuksiin.
-Minä lähden maalaamaan,
Amanda totesi väsyneesti ja Aino epäili, että äiti ei ollut taaskaan nukkunut koko yönä.

Hän oli kuitenkin onnellinen, että äiti oli tehnyt jotakin.

-Hyvää syntymäpäivää rakkaani,
Pyry sanoi tultuaan alakertaan ja suuteli Ainon käsiä.

-Ostin sulle syntymäpäiväruusun.
-Voi Pyry!
-Sä et taida edes ymmärtää miten paljon mä rakastan sua Aino?
-Mä taidan alkaa ymmärtää. Pikkuhiljaa.

-Aino,
Pyry sanoi ja polvistui. Ainon sydän oli pysähtyä.

-Sä olet mun sydämeni, mun kaikkeni. Tule mun vaimokseni Aino. Mä haluan pitää susta huolta koko lopun ikääni.

Aino otti sormuksen vastaan ja katsoi sitä. Voih, se oli niin ihana!

-Oliko tuo kyllä? Mun polveen alkaa sattua ja sydän melkein pysähtyy kun sä et sano mitään.
-Oli se. Kyllä! Kyllä! Mennään naimisiin!

Pyry nousi ylös ripeästi ja suuteli Ainoa. Hetken päästä suudelma syveni ja he siirtyivät takaisin makuuhuoneeseen. Aino ei ollut koskaan elämässään ollut yhtä onnellinen kuin sillä hetkellä.

**********

Aarniolahti

-Voi rakas! Tää paikka on ihana!
Ainon ääni suorastaan lauloi ja onnellisena Pyry suuteli tuoretta vaimoaan. He olivat menneet Amandan edelleen jatkuvan suruajan vuoksi naimisiin kaikessa hiljaisuudessa. Pyry olisi halunnut isot juhlat, mutta Ainolle kelpasi ihan pelkkä maistraatti.

-Ja tältä täällä sisällä näyttää!
Pyry esitteli taloa kuin omistaisi sen. Hän oli hirvittävän ylpeä ja onnellinen löydettyään niin täydellisen paikan heidän kuherruskuukaudelleen. Se todellakin olisi kokonainen kuukausi.

-Mä rakastan sua niin paljon Pyry,
Aino vaikersi ja sulki miehensä tiukkaan halaukseen.
-Mä todella toivon, että rakastat.

Heidän päivänsä kuluivat pitkälti samojen rutiinien mukaan. Aamusta he menivät kalastamaan.

Koko kuukauden ajan heitä helli ihan mieletön auringonpaiste ja Aarniolahden vesi kimmelsi kuin sen alla olisi ollut tuhansia ja taas tuhansia timantteja.

He saivat saalistakin ja oppivat pikkuhiljaa paremmiksi kalastajiksi.

Kalat he paistoivat iltaisin nuotiolla ja se oli ihan maailman parasta herkkuruokaa. Molemmat olivat asiasta yhtä mieltä.

Maisema oli niin henkeäsalpaavan kaunis, että he ihastelivat sitä väsymättä.

-Mitä tehdään, kun on syöty?
-Pelataanko taas?

Ja he pelasivat. He istuivat toisen kerroksen parvekkeella, tuuli havisutti puiden lehtiä ja toi mukanaan veden kirpeänraikkaan tuoksun.

Illan viiletessä tarpeeksi he kömpivät sänkyyn.

Joka ikinen ilta he rakastelivat ja Ainon toiveesta he olivat saman tien jättäneet ehkäisyn pois. Ainon suurin toive oli saada oma perhe.

Yöt he nukkuivat sikeästi kuin pienet lapset.

-Munakokkelia?
-Eikö maistu enää?
-Tietenkin maistuu, mutta arvaapa mikä maistuisi vielä enemmän?
-No?
-Seksi suihkussa.
-Sait ylipuhuttua.

Aamupala jäi kesken ja he riensivät kuin pahaiset lapset kylpyhuoneeseen, riisuivat toinen toisensa ja rakastelivat valuvan veden alla. Aino oli ehkä ihan vähän pettynyt siihen, että kaikesta yrittämisestä ja harjoittelusta huolimatta hän ei vain päässyt oikein loppuun asti. Ei, vaikka kuinka rentoutui ja yritti. Hän halusi kyllä, halusi paljon! Jotain jäi kuitenkin jatkuvasti uupumaan ja vaikka nainen oli varma siitä, että Pyry huomasi asian, mies ei koskaan sanonut mitään.

**********

Tämä osa oli enemmän täynnä tekstiä ja vähemmän dialogeja. Tietyllä tapaa tämä oli jonkinlainen ylimeno-osa, joka oli tarpeellinen kertoa. Nuorten piti mennä naimisiin tuolla lomalla, mutta peli kertoi, ettei lomalla voi avioitua!!! Mikä pettymys! He siis menivät naimisiin välittömästi loman jälkeen, näin tarinan ulkopuolelta kerrottuna.

Edit. Ja tietenkin peliin tuli tämän jälkeen päivitys, joka nyttemmin mahdollistaa avioitumisen matkakohteissa. Huoh.

Viime aikoina mun vanha "vihollinen" eli herääminen jo kahden aikaan aamuyöllä, on palannut ja olen ollut todella, todella väsynyt. Tähän on kokeiltu kaikki mahdollinen ja vielä vähän päälle, patjanvaihdosta lähtien, mutta mikään ei oikein auta. Sen vuoksi osien julkaisuja jää välistä ja pää ei oikein tahdo aina seurata muutenkaan mukana. Siksi on ollutkin tosi hyvä, että näitä osia on valmiiksi kirjoitettuna ollut jo kuukausiksi. Tuleva viikko piti olla mulla täysin töistä vapaa ja ajattelin, että sillä viikolla saan nollattua mun väsymykset ja kirjoiteltua osia lisää. Töissä on kuitenkin aika paljon sairastapauksia, joten vapaat peruuntui ja yritän nyt vaan selvitä tässä päivästä toiseen. Muutama osa on vielä valmiina, joten toivon mukaan saan nämä uniongelmat selätettyä taas hetkeksi ja pääsen kirjoittamisenkin pariin.