Rannalla - Saima Harmaja

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
tulisit juuri nyt.

Rannalla - Saima Harmaja

sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Osa 2









-Miten mä osaan laittaa ruokaa? Mä kokkasin paljon laivalla kokin apulaisena.




-Oliko se sun vanhempien laiva sitten?




-Ei, mun vanhemmat oli silloin jo poissa.




-Mä oon pahoillani. Eikö sulla oo muita vaatteita? Mä voisin tuoda sulle kotoa sellaisia, joita mä en enää käytä. Me taidetaan olla aika samankokoiset.




-Ei sun tarvii...
-Ei ehkä tarviikaan, mut mä haluun. Et sä voi koko vuotta olla noissa vaatteissa.




-Mmm... Kiitos. Sä oot tosi kiltti. Salaatti on nyt valmis. Haluatko maistaa?
-Tottakai!




-Mihin sun vanhemmat kuoli?




Amanda meni vaikeaksi. Oli helppo sanoa, että vanhemmat olivat poissa, mutta pitäisikö nyt alkaa runoilla heille kuolemakin?




-Mä oon tosi pahoillani. Se taisi olla tosi henkilökohtainen kysymys. Ei sun tarvii vastata. Mä nään, että asia on sulle vaikea.
-Kiitos.




-Sä oot kyllä aika salaperäinen tapaus.




-Niin. Niin mä taidan vähän olla.




-Saat sä ollakin ja ainakin koulun kundit on ihan kuumina sun perään.




-Ai onko?
-On, on! Wolfie varsinkin. Etkö sä oo nähny? Ihan oikeesti Ami, sun pitää alkaa avata sun silmiäs vähän! Ootko sä kattonut ketään kenen kanssa sä haluaisit alkaa olemaan?
-No... en oikeestaan.




Onneksi Cassandran piti lähteä, sillä Janus tuli hakemaan tyttöä kotiin töistä tullessaan. Amanda alkoi olla todella väsynyt ystävänsä kyselyihin. Hän ei halunnut valehdella, mutta totuus... ei hän haluaisi kertoa sitäkään. Amanda odotti, että kuuli ystävänsä auton lähtevän ja ajavan pois.




Sen jälkeen hän käveli rantaan. Mainingit hellivät laiskasti hiekkaa, meri oli niin tyyni kuin se ikinä voi olla. Aina liikkeessä, Amanda pohti. Miten hän kertoisi kenellekään, että hän tuli suvusta, jossa naisten odotettiin avioituvan valmiiksi valitulle puolisolle? Että hän oli karannut järjestettyä avioliittoa merille? Eivät tavalliset simit ymmärtäneet sellaista eikä hän halunnut joutua selvittelemään asiaa. Se oli hyvin henkilökohtaista. Kipu perheen menettämisestä raastoi häntä vieläkin hetkittäin, vaikka hän ei voinut väittää vanhempiensa koskaan olleen hänelle minkäänlainen turvapaikka. Sen vuoksi Mila oli hänestä niin kovin eksoottinen. Tämä oli äidillinen. Pieni itsesäälin kyynel vierähti Amandan poskelle ja hän pyyhki sen kiukkuisesti pois. Ei. Hän ei alkaisi itkemään sitä, että lapsuus oli ollut kylmä ja kova. Hän voisi muokata oman tulevaisuutensa kuten itse haluaisi ja Amanda tiesi varmasti lähtevänsä takaisin merille. Ihan heti, kun Nerina tulisi aluksineen takaisin.
Vielä pitkän aikaa Amanda istui rantahiekalla, antoi meren suolaisen tuoksun tuudittaa häntä ja vihdoin, mielen tyynnyttyä, hän nousi, käveli kotiinsa ja nukkui.


**********




-Kiitti tosi paljon, että sä tulit auttamaan mua tänä kanssa. Mä en ymmärrä näistä yhtään mitään. Oon ihan toivoton ohjelmoinnissa!




-Ei mitään hätää. Mä näytän sulle alkeet ja siitä sä jo pääset eteenpäin. Ja muista kokeilla ne vaatteet, jotka mä toin sulle.
-Kokeilen toki. Kiitos.
Amandaa vähän vaivasi, että Cassandra antoi hänelle lahjoja lahjojen perään, sillä hänellä ei ollut oikein antaa muuta kuin ystävyytensä.




Sitten tuli vihdoin päivä, jolloin Amanda sai kutsun saapua Goottiloiden kotiin. Hän katseli arastellen suurta, kaunista taloa. Hänen oma kotinsa oli ollut ikivanha linna eikä hän juuri tiennyt mitään tavallisista kodeista. Siitä huolimatta Amanda arveli, että tämä koti ei ollut tavallisten joukossa se tavanomaisin. Se oli iso ja taatusti kallis.




-Hei Amanda. Tervetuloa! Cassandra on alakerrassa,
Janus hihkaisi ja häipyi sitten jonnekin talon syövereihin. Alakerrassa? Kai täällä jossain oli portaat sinne?




-Moi. Kiitti kutsusta.
-Oli sun jo aikakin tulla käymään täällä, sillä mä kuitenkin ravaan sun luona ihan jatkuvasti.
-Teillä on tosi kaunis koti.




-Onhan se. Kai. En mä oikein osaa sanoa. Täällä on kaikkea ihan kauheasti.
Tähän Amanda ei osannut oikein vastata mitään.




-Kuten mä arvasinkin, niin noi vaatteet sopii sulle tosi hyvin!
-Kiitti vielä kerran.
-Äh, älä suotta kiittele. Turhaan ne mun komerossa oli. Mun tyyli on tätänykyä ihan erilainen ja noi olis jääneet sinne vaan homehtumaan. Hei, mennään keinumaan!
-Keinumaan?




Cassandra toden totta tarkoitti keinumista. Keinu! Se oli Amandalle ihan uusi kokemus!




Mennä ylös ja alas, vähän kuin laivassa maininkien mukana. Äkkiä Amandalle tuli kauhea ikävä Nerinan helmeä.
-Meillä on uima-allas tuolla. Mennään uimaan.
-Ei mulla oo uimapukua.
-No mut mulla on ja saat nekin omaksi jos haluut.
-En mä voi ottaa enempää vastaan Cassandra.
-Höpö-höpö! Mulla on ainakin kymmenet uikkarit, joten ihan hyvin niistä yhdet liikenee.




Vaikka ilma oli kylmä, niin vesi ei. Tytöt uivat monta kierrosta altaassa ja Amanda nautti täysin siemauksin.




Kylmyys kuitenkin iski välittömästi hänen istuttuaan altaan reunalle.
-Täällä on jäätävän kylmä,
hän sanoi Cassandralle hampaat kalisten.




-Ai onko? Mennään tuonne porealtaaseen lämmittelemään!




Tärisevin jäsenin Amanda kapusi altaaseen ja sen vesi oli niin lämmintä, että se tuntui hetken kylmällä iholla lähes kiehuvan kuumalta.
-Tytöt, tehkääs tilaa,
Janus käski ja ilmestyi uimapuvussa paikalle. Amanda hieman ujosteli Cassandran isää. Hän ei tuntenut tätä vielä kovin hyvin, mutta Janus vaikutti lyöttäytyvän toistuvasti heidän seuraansa. Yhtäkkiä heidän kaikkien kolmen istuessaan ja jutellessaan porealtaassa Cassandra tunsi erikoisen sähköisen väristyksen kulkevan sisällään ja hän hämmästeli sitä kovasti. Jostain syystä puna tuntui kohoavan poskille ja nopeasti Amanda nousi altaasta, hyvästeli heidät ja kiiruhti vaihtamaan vaatteet.




Amanda ei yhtään käsittänyt mikä se kummallinen tuntemus oli ollut, mihin tai kehen se oli liittynyt. Hän ei kuitenkaan halunnut alkaa pohtimaan sitä paremmin. Oli yksinkertaisempaa vain poistua  hämmentävästä tilanteesta. Helpotuksen tunne valahti Amandan jäseniin Goottiloiden talon jäädessä hänen taakseen.




**********



Amandan menneisyydestä saatiin vastaus tässä osassa ja ehkä melko ymmärrettävistä syistä hän ei halua siitä kertoa ensimmäiseksi tuttavilleen. Kantaäitimme on kovaa vauhtia ystävystymässä Cassandran kanssa, vaikka kokeekin heidän suhteensa epätasapainoisena. Hän on myös tässä vaiheessa elämäänsä täysin varma siitä, että palaa merille vielä joskus. Mitä luulette, tuleeko näin tapahtumaan?




6 kommenttia:

  1. Oooh, uusi tarina! Ihanaa! Tää vaikuttaa jo nyt niin mehukkaalta, ja mä rakastan perinteisiä legacyjä aivan valtavasti (kaikki mitä mä melkeinpä pelaan :D). Amin menneisyys vaikuttaa mielenkiintoiselta ja siitä sä saat revittyä varmasti irti kaiken mahdollisen tähän tarinaan.

    Amin ja Cassandran suhde on vähän ehkä epätasapainoinen, mutta Cassandra vaikuttaa niin mutkattomalta, että sen en uskoisi vaikuttavan heidän väleihinsä. Januksen ja Amin välille taas draamannälkäisenä toivon jotain, sillä sehän nyt olisi ihan mainio käänne jossain välissä jos Ami kerran saa kihelmöintiä kaverinsa isästä. :D Siitä, että Ami palaisi merille, en usko ihan heti tapahtuvan ainakaan, jos koskaan.

    Oon jo nyt ihan koukussa tähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä todellakin toivon ja aion tehdä myös kaikkeni sen eteen, että tämä tarina ei katoa bittitaivaaseen. Tästä eteenpäin otan säännöllisesti kopiot tallenteista aina pelisessioiden jälkeen. Tämä tarina viedään niin pitkälle kuin itse sen haluan viedä ja sillä hyvä =D

      Ami on köyhä ja Cassandra äärimmäisen höveli. Cassandralla kaikkea on ja paljon, joten hän ei juuri mieti turhia luopuessaan vanhoista vaatteistaan. Tästä huolimatta asia hieman vaivaa Amandaa. Tyttö on myös sillä tasolla viaton, että hän ei oikein ymmärrä vielä tämän osan tuntemuksiaan ja johtavatko ne joskus jonnekin...? Aika kertoo ;-)

      Poista
  2. Mä vähän arvelinkin, että Amandalla saattaa olla jotain tuon tyyppistä taustallaan. En niinkään tuota järjestetty avioliitto-juttua, mutta tuo, että vanhemmat ovat olleet jokseenkin kylmiä/välinpitämättömiä. Tuo järjestettyyn avioliittoon joutumisen riski on kyllä hyvin ymmärrettävä syy sille, että Amanda on karannut kotoaan. Mitä tulee merille palaamiseen, niin pidän sitä melko epätodennäköisenä. Ehkä Amanda haluaisikin palata, mutta ehtii vielä muuttaa mielensä, tai sitten paluun hetkellä hänen elämässään on jo niin paljon kaikkea muuta, että paluu ei ole enää vaihtoehto, vaikka hän sitä toivoisikin.

    Amandan ja Cassandran ystävyydessä on puolensa. Ystävyys vaikuttaa tosiaan olevan aitoa, mutta samalla se on kuitenkin myös epätasapainoista. Amandaa se häiritsee, mutta Cassandraa ei, kenties siksi, että tyttö ei ehkä edes hahmota tätä epätasapainoa. Jos Cassandra jossain vaiheessa havahtuu tilanteeseen, niin se saattaa alkaa häiritsemään häntäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amanda tosiaankin on lähtenyt karkuun omaa, valmiiksi kirjoitettua elämäänsä ja aikoo tehdä siitä juuri omannäköisensä. Mihin hän lopulta tulee päätymään: sitä en vielä kerro. Käänteitä hänen elämässään tulee kuitenkin olemaan =D

      Ystävyys on ystävyyttä, vaikka tasapaino olisi vähän vinossakin, mutta millä tavoin se näiden kahden nuoren elämään lopultakin vaikuttaa? Kestääkö heidän välilleen muotoutunut side tämän vinouman? Edessä on mielenkiintoisia aikoja.

      Poista
  3. Huhuhuhuu, onko Amanda ihastunut Cassandran isään?!?! :D Draaman ainekset! Vähän tosin pelkään, että tyttöparka saattaa vain olla niin hämillään, ettei ehkä edes tiedä, miltä ihastumisen pitäisi tuntua, ja on siksi varmaan hyväksikäytölle altis... Toivottavasti Janus ei ota siitä ns. iloa irti :S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän Amandalla kovasti on heräämässä tuntemuksia siihen suuntaan, mutta mitä tapahtuu ja koska? Siitä en vielä sano mitään, jotta löytämisen ilo ei katoa =D Näissä kuvissahan Janus ei näy, hän oli kyllä pelissä vahvasti tilanteissa läsnä, ja vielä tässä vaiheessa mun suunnitelmat Amandan tulevaisuuden suhteen oli täysin auki. Pohjustelin itsekseni erilaisia vaihtoehtoja.

      Poista

Osa 1.19

Olen pahoillani etten ole ehtinyt vastailla viimeisien osien kommentteihin. Nämä loppuosat ovat tulleet niin tiukalla tahdilla, että on itse...